perjantai 26. helmikuuta 2016

Vihkiminen maistraatissa

Meidät vihittiin Helsingin maistraatissa Albertinkadulla.

Olimme tehneet esteidentutkinnan jo kuukausia ennen ja tuolloin valitsimme, että todistuksen tästä voi toimittaa suoraan maistraattiin. Muutama päivä ennen vihkimistä prinssini kysyi, että onhan homma hoidossa ja totesin vaan, että joo... luulisin? Siitä, että asiat ovat ok ja voimme ylipäätään mennä naimisiin, ei tullut mitään kuittausta. Keskellä yötä aloimme sitten selvittämään, että mistähän asian voisi tarkistaa ja vastaus on: ei mistään.



Olin pienen hermoromahduksen pataalla, kun uskoin asian olevan kunnossa, mutta prinssi paholainen sai istutettua epäilyksen päähäni. Lopuksi homma meni niin, että prinssi lähetteli muutamia sähköposteja, jolloin parin päivän kuluttua saimme vastauksen, että kaikki on ok. Tästä oppineena suosittelen,että valitsette todistuksen esteidentutkinnasta lähettämisen KOTIIN, jotta saatte varmistuksen siitä, että kaikki on ok ja viette sitten todistuksen the päivänä mukananne. :D

Meille suositeltiin, että tulemme paikan päälle n 10 minuuttia etukäteen, jotta toimistolla kaksi todistajaamme pääsevät allekirjoittamaan nimensä lomakkeeseen. Todistajaksi valitsimme molempien äidit. Nimenmuutoslapun olimme tulostaneet ja täyttäneet etukäteen, mutta sen voi täyttää myös paikan päällä. Ihme kyllä riittää,että vie nimenmuutoslappusen toimistolle vihkipäivänä ja nimi vaihtuu näin. Muita toimenpiteitä ei tarvittu.

Odottelimme odotushuoneessa vuoroamme n 10 minuuttia, joka tuntui ikuisuudelta :D Lopulta meidät kutsuttiin vihkitilaan, joka oli ihan viehättävä. Pöydällä paloi muutama kynttilä.

kuva: Mirai-image: Timo Saarinen


Itse toimitus kesti ehkäpä (valehtelematta) minuutin. Vihkijä alkoi puhumaan ennen kuin olimme edes asettuneet kunnolla hänen eteensä ja puhui niin hiljaa, että edes minä en kuullut kunnolla mitä hän sanoi. Jotain toisen arvostuksesta ja muuta muminaa. :D Sanoimme tahdon kysyessä ja Prinssini laittoi minulle sormuksen sormeeni. Seuraavaksi tuli kuuluisa "saatte suudella morsianta" ja tuolloin rakkampain otti minut yllätyksekseni tiukkaan otteeseen ja suuteli menemään kuin vanhoissa suomalaisissa mustavalkoelokuvissa! :D







Vihkimisestä saa mukaansa todistuksen, jossa uusi nimi mainitaan. :)


Minä uskon
aamujen valoon,
ihmisen syliin
ja rakkauden hitauteen
Minä uskon rakkauteen
joka kulkee etanan lailla:
ei yhden sydämen poikki
yhdessä elämässä loiki
Minä uskon
etanan nopeuteen, 
sylien syvyyksiin,
ja alati kiihkeisiin silmiin
joista aamut juovat
kaiken valonsa.
Minä uskon rakkauden hitauteen.
Minä uskon. 

-Tommy Taberman

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti